Hei taas kaikki!
Meillä menee täällä edelleenkin hyvin. Lola on reipastunut entisestään eikä ulkonakaan enää pelota, edes isot koirat.
Vähän se on jo meidän kanssa haukkunutkin vastaantuleville koiruuksille, mutta siitä Mamma ei oikein tykkää. Omituista.
Eilen me käytettiin Lolaa ekan kerran koirapuistossa. Meidän lähellä on sellainen hiljainen puisto jossa harvemmin on ketään muita. Se oli hyvä koska Lolaa ei uskaltanut vielä päästää vapaaksi vaan sille laitettiin flexi jotta pääsi vähän vapaammin juoksentelemaan. Ulkona Lola on aika kova säntäilijä. Ei se peloissaan säntäile vaan iloissaan! Mutta ei sen menossa ole päätä eikä häntää, sanoo Mamma. Se on kovin pentumainen ja utelias ulkoilija.
Sisällä Lola oikeastaan joko nukkuu tai ihmettelee kissoja. Välillä Mamma joutuu komentaa Lolan pois kissojen luota kun se alkaa haukkua niille. Ei se pure eikä jahtaa, se vaan tuijottelee ja ihmettelee.
Ihanat ilmat se Lola Tirriäinen toi tullessaan sieltä Espanjasta.
Lenkit on kyllä aikamoista matelua kun meillä on niin kuuma. Huhhuh. Mutta ei me valiteta. Aina se helle talven voittaa.
Tässä meidän helteisiä ulkoilukuvia:
Mullon kuuma...
Niin mullaki....
No häikäisee se minuakin!
Lola on varsinainen Tirriäinen, ihanaa kun se alkaa reipastelemaan!!
VastaaPoista