sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Ainaista ikävöintiä...

Tänään ollaan ekaa kertaa oman lauman kesken Natan lähdön jälkeen... Meillä oli Klaara-kaveri viikonloppukylässä ja se lähti iltapäivällä kotiinsa.... Silloin se iski... Mammalle tuli nimittäin kamala ikävä Nataa!
Onneks sillä on meidät ja meitä saa aina halia :)

Mamman puhelimeen oli jääny vielä pari kuvaa meistä:

Tässä kuvassa Golfolle on juuri leikattu lyhyempi kesätukka :) Ja ilme kertoo mitä mieltä poju itse on asiasta ;)

Perla ja Nata kalastaa :D

Perla löysi linnunsulan!

torstai 28. heinäkuuta 2011

Nata löysi kodin

Moi!
Niinkuin otsikko kertoo Natiainen on löytänyt oman kotinsa jonne hän matkaapi huomenissa! Kauaa ei tarvinnut Natan kotia odotella. Pari viikkoa ehdittiin yhdessä elellä...
Kovin reipas ja leikkisä tyttö siitä arasta pörisijästä kuoriutui näinkin lyhyessä ajassa! Ja hyviä uutisia uudelle kodille: Nata on ollut koko viikon sisäsiisti... Taisi vain vaatia hieman aikaa totutella meidän rytmiin...

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Reipas tyttö!

Moikka!
Ollaanpas me laiskasti päivitetty meidän kuulumisia, mut se johtuu tuosta meidän sihteeristä kun se on niin saamaton!
Täytyy varmaan alkaa etsimään uutta ;)

Nata on asustanut meidän kanssa nyt 9 päivää. Ihan uskomatonta miten nopeasti se on rentoutunut! Enää tosi harvoin se irvistää tai murisee meille! Yleensä vaan sillon kun meidän meno on liian rajua!

Vielä ei olla yhdessä leikitty, mutta Nata tykkääkin leikkiä yksikseen pallolla ja pehmoleluilla...

Ulkoilut sujuu hienosti ja reippaasti! Pupuja Nata on kova jahtaamaan. Se oikein vikisee ja hyppii kun ei remmi päästä sitä pupujen perään!

Sisäsiisteys otti vähän takapakkia kun Mamma meni töihin eikä Nata jaksa pidättää vielä niin kauaa. Me ollaanki nyt ilman mattoja koska ne oli Natalle mieleisiä pissa-alustoja :D Mutta näyttäs siltä, että Nata ymmärtää kyllä, että ulos olisi tarkoitus tehdä pisut ja kakat. Joskus jos parvekkeen ovi on auki niin Nata on saattanut käydä siellä tortulla kun ei se osaa vielä pyytää ulos eikä toi Mamma aina ihan tajua...

Ruuasta Nata pitää tosi paljon ja se tuleekin aina innoissaan syömään kun sitä kutsutaan. Nata on syönyt pääasiassa riisi-ohra-liha-porkkanaseosta ja on se maistanut ihan purkkiruokaakin. Kaikki on kelvannut. Tyttönen painoi 4,2kg pari päivää sitten ja se taitaakin olla aika passeli kilomäärä tuon kokoiselle neitokaiselle... Muutama sata grammaa on ehkä varaa lihoakin...

Kisut on saanu olla ihan rauhassa. Niitä ei ole jahdattu eikä lahdattu :D

Äsken me oltiin lenkillä ja Mamma napsi muutaman kuvan puhelimellaan. Toivotaan et ne näkyy ihan hyvin...

Natiainen iltalenkillä

Löysin aarteen!

Lenkki seis! Nyt leikitään kepillä!

Annas mä maistan sitä sun heinää...

Tuolla ne puput olis kun pääsis vaan perään...

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Lähentymistä ;)

Ei ehkä ihan bestiksiä vielä, mut lähentymistä selkeästi...

Kaljumasut päikkäreillä :)

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Hiomaton ehkä, mutta ehdottomasti timantti!

Moi!
Nyt on Natalla pari yötä takana suomen maassa. Pääasiassa meillä menee hyvin, mut välillä Golfo ja Nata vähän riitelee... Nata taitaa vähän pelätä meitä, niinpä se irvistää ja näyttää hammasta meille jos liian lähelle mennään...
On se kyllä päivässä rauhottunut huomattavasti. Lenkilläkin me kävellään rinta rinnan eikä se murise yhtään. Natalla on selässä arpi, ehkä sitä on joku koira haukannut niin se on vähän varuillaan...?

Mammasta ja Tätistä Nata tykkää toden teolla! Se on välillä ihan vaan pusipusi-halihali!
Lenkillä Nata kulkee nätisti, ei juurikaan vedä eikä poukkoile ympäriinsä paitsi silloinkun pupuja tai lintuja on näköpiirissä! Perlan kanssa ne yhdessä jäljestää ja jahtaa saalista!
Pissat ja kakkat on tullut ulos, ekan yön vahinkoa lukuunottamatta joten kohta tohtii jo sanoa, et neiti on sisäsiisti!

Kissa-pojat ei Nataa kiinnosta ollenkaan! Aamulla Nuutti-kisu oli vähän puskenut ja halinut Nataa niin se oli vaan vähän säpsähtänyt ja lähtenyt pois...
Leluilla Nata tykkää leikkiä ihan yksinään. Vähän Mamma saa osallistua mut me ei, ainakaan vielä...

Pari kuvaa vielä olkaas hyvät:

Täällä korissa on kiva leikkiä leluilla!

Lenkille lähtö on ihan superkivaa!

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Nata Natiainen

Eilisilta oli ihan kummallinen.... Mamma ei vaan tajunnu tulla nukkuun vaikka me kuinka haukoteltiin sohvalla... Ja sit yhden aikaan yöllä me mennäänki ulos! Ja nähdään siellä maanmiehemme tai siis -naisemme Nata! Mikä sattuma! Nata olikin juuri meille tulossa! Ne Costa Blancan rescuekoirien kivat tädit oli hakeneet Natan lentokentältä ja kyyditsivät sen tänne meille! Iso kiitos tädit siitä!

Vähän me siinä ulkona haisteltiin ja tutustuttiin... Ei se kyl ihan rakkautta ensisilmäyksellä ollut... Nataa vähän tietty jännitti ja se murisi meille ja mehän tietty ei kyllä jääty pekkaa pahemmiksi vaan pöristiin takas. Mamma ja tädit siinä sit meidän remmejä selvitteli ja mentiin sisälle jatkamaan tutustumista...

Natahan bongas ensimmäisenä ruokakupin ja pojat kun se hotkas murkinat massuun tosi nopeesti!
Sitten se tassutteli ympäri kämppää, tutki hajuja ja ohimenessään muisti aina meille pöristä et älkää tulko iholle!
No sit me mentiin kaikki koirat ja Mamma nukkuun meidän makkariin ja hyvinhän tuo uni maittikin. Ainoastaan kuumuus häiritsi ja vuoron perään käytiin lattialla vilvoittelemassa...
Natalla oli masu vähän sekaisin ja yöllä se oli kakkinu matolle. No ei se mitään. Kyllä Mamma sen joutaa pestä! Sillä on nyt vapaatakin pari päivää!

Aamu-ulkoilu sujui hyvin. Nata käveli nätisti ja rauhassa tien reunaa pitkin! Siis eihän mekään kävellä nätisti tien reunaa pitkin! Mut tää tyyppi siis käveli ja käveli myös Marita-tätin kans päivällä! Pisu-asiat se hoisi hienosti ulos. Ei ole muuten yhtään pisua tullut sisälle!. Vielä ;)

Nata vaikuttaa tosi reippaalta ja leikkisältä vaikka onkin nyt toooosi väsynyt lennon jäljiltä! Mut eiköhän se siitä piristy kun nukkuu univelat pois.
Mammaa ja Tätiä Nata ei pelkää, paitsi kun mamma kumartui silittään Nataa. Nata meni kyyryyn ja sulki silmät kuin iskua odottaen! No eihän täällä iskuja jaella ja sen varmasti huomaa Natakin pian! Mutta mitä pahoja juttuja  Nata onkaan kokenut, ei se ole menettänyt luottamustaan ihmisiin kokonaan. Mamma sai aamulla käsipusuja, se todistakoon asian.
Olen Nata!

Nata paapii Perlan mökissä...

Menetkös sen kamerasi kanssa häiritsemästä!

Mamma? Jos suljen silmäni niin häviääkö tuo pörisijä mökistäni?
Tässä nyt alku-tunnelmia ja pari kuvaa. Jatkoa luvassa ;)